Yleiset vaalit

Perustuslakiin kuuluvassa hallitusmuodossa todetaan, että kaikki julkinen valta on lähtöisin kansasta ja että kansanvalta perustuu vapaaseen mielipiteenmuodostukseen sekä yleiseen ja yhtäläiseen äänioikeuteen. Perustuslaissa todetaan myös, että kansanvalta toteutuu edustuksellisen valtiomuodon kautta. Tämä tarkoittaa, että kansa valitsee itselleen edustajat, jotka tekevät tärkeitä päätöksiä esimerkiksi valtiopäivillä tai kunnanvaltuustossa.

Vaalijärjestelmän keskeiset periaatteet

Vaalijärjestelmä perustuu yleiseen ja yhtäläiseen äänioikeuteen ja siihen, että vaalit ovat vapaat, salaiset ja välittömät.

• Yleinen äänioikeus. Äänioikeus on riippuvainen vain sellaisista edellytyksistä, jotka kansalaisilla yleensä on, kuten ikä, kansalaisuus ja asuinpaikkakunta.
• Yhtäläinen äänioikeus. Jokaisella äänioikeutetulla on yhtäläinen oikeus vaikuttaa vaalin tulokseen, toisin sanoen yhdellä henkilöllä on käytettävissään yksi ääni.
• Vapaat vaalit. Kukaan muu ei saa määrätä, ketä tai mitä valitsija äänestää.
• Salaiset vaalit. Valitsijan ei ole pakko näyttää tai kertoa, ketä tai mitä hän on äänestänyt.
• Välittömät vaalit. Valitsijat äänestävät suoraan niitä henkilöitä, jotka he tahtovat saada valituiksi esimerkiksi valtiopäiville tai kunnanvaltuustoon.

Yleisiä vaaleja on neljä:

• Valtiopäivät
• Aluevaltuustot
• Kunnanvaltuustot
• Euroopan parlamentti

Säännölliset valtiopäivävaalit, aluevaalit ja kunnallisvaalit pidetään syyskuun toisena sunnuntaina joka neljäs vuosi. Europarlamenttivaalit pidetään joka viides vuosi Euroopan parlamentin päättämän ajanjakson aikana.

Haluatko lisätietoa äänestämisestä? Lue lisää Ruotsin vaaliviranomaisen kotisivuilla osoitteessa:

https://www.val.se/att-rosta.html

Lähde: Ruotsin valtiopäivien verkkosivusto firademokratin.riksdagen.se. Tekstiä on muokattu.