Johdanto
Laki kansallisista vähemmistöistä ja vähemmistökielistä (2009:724) tuli voimaan Ruotsissa tammikuussa 2010. Laissa eritellään, mitkä oikeudet koskevat koko maata ja mitkä ovat voimassa erityisillä suomen, meänkielen ja saamen hallintoalueilla. Kaikilla kunnilla ja viranomaisilla on velvollisuus tiedottaa kansallisten vähemmistöjen oikeuksista sekä pyrkiä säilyttämään kielten elinvoima. Lapsilla ja nuorilla on erityisiä oikeuksia, joilla pyritään tukemaan heidän kielensä ja kulttuurinsa kehittymistä. Kunnilla ja muilla viranomaisilla on myös velvollisuus varmistaa, että vähemmistöillä on vaikutusvaltaa heitä koskevissa asioissa. Fagerstan kunta kuuluu suomen kielen hallintoalueeseen. Tämä tarkoittaa, että ruotsinsuomalaisilla on erityiset kielelliset oikeudet, ja he saavat käyttää suomea yhteydenpidossa kuntaan sekä suullisesti että kirjallisesti. Kunnan on myös tarjottava lasten- ja vanhustenhoitoa suomeksi.

Fagerstan kunnan 13 326 asukkaasta (Ruotsin tilastokeskus SCB 31.3.2022) 828 on syntynyt Suomessa, mikä vastaa noin 6 prosenttia väestöstä. Asukkaista noin 23 prosentilla on suomalainen yhteys (3044 henkilöä 13 326 asukkaasta), eli he ovat joko syntyneet Suomessa tai vähintään yksi isovanhempi tai äidin/isän isovanhempi on syntynyt Suomessa.

Kansallisten vähemmistöjen laajennut oikeudet
Kansallisia vähemmistöjä koskevaa lakia muutettiin 1. tammikuuta 2019 alkaen. Muutokset vahvistivat kansallisten vähemmistöjen asemaa entisestään. Kunnat ja alueet ovat esimerkiksi velvoitettuja laatimaan tavoitteet ja toimintaohjeet ohjaamaan työtään vähemmistöpoliittisissa kysymyksissä. Ruotsin vähemmistöpolitiikan tavoite on suojella kansallisia vähemmistöjä ja vahvistaa heidän vaikutusmahdollisuuksiaan sekä tukea historiallisten vähemmistökielten elinvoimaisuutta.

Ruotsin kansalliset vähemmistöt Ruotsin kansalliset vähemmistökielet

juutalaiset jiddiš

romanit romani

saamelaiset saame

ruotsinsuomalaiset suomi

tornionlaaksolaiset meänkieli

Rahoitus
Fagerstan kunta saa vuosittain 660 000 kruunun valtionavustuksen suomen kielen hallintoalueeseen kuulumisen perusteella. Valtionavustus on tarkoitettu kattamaan lisäkustannuksia, jotka aiheutuvat yksilöiden oikeuksien toteuttamisesta vähemmistölain mukaisesti sekä suomen kielen vähemmistökieliaseman tukemisesta. Avustuksen tarkoituksena on siis kattaa lisäkustannukset, jotka aiheutuvat kunnalle vähemmistölain velvoitteiden perusteella. Tukholman läänin lääninhallitukselle toimitetaan vuosittain taloudellinen selvitys valtionavustuksen käytöstä kunnassa.

Valtionavustuksen pääasiallisia käyttöalueita ovat:

• Vähemmistöjen ja vähemmistökielten tunnettavuuden lisääminen
• Vähemmistöjen kuuleminen
• Tiedotus ja käännökset
• Vaikuttavuus ja osallisuus
• Projektit kunnan eri hallinto- ja toiminta-alueiden kanssa
• Kulttuuri- ja kielihankkeet

Oikeuksista säädetään useassa eri laissa.
Ruotsin vähemmistölainsäädännön päämääränä on taata kansallisten vähemmistöjen perustuvanlaatuinen suoja ja vahvistaa heidän vaikutusmahdollisuuksiaan, ehkäistä syrjintää ja tukea historiallisia vähemmistökieliä siten, että ne säilyvät elinvoimaisina. Painopisteinä on erityisesti lasten kulttuuri-identiteetin kehittäminen ja oman vähemmistökielen käyttöön rohkaiseminen. Muita kansallisten vähemmistöjen oikeuksia vahvistavia lakeja, määräyksiä ja hallintoasiakirjoja ovat:

• Kirjastolaki (2013:801)

• Laki syrjinnästä (2008:567)

• Laki Yhdistyneiden kansakuntien lasten oikeuksien sopimuksesta (2018:1197)

• Esikoulun opetussuunnitelma (Lpfö 18)

• Peruskoulun opetussuunnitelma (Lgr11)

• Lukiokoulun opetussuunnitelma (Gy 2011)

• Koululaki (2010:800)

• Laki sosiaalipalveluista (2001:453)

• Kielilaki (2009:600)

Suomen kielen hallintoalueen tehtävät Fagerstan kunnassa
Teemme yhteistyötä hallitusten, toimikuntien ja muiden toimikuntien kanssa ja hyödymme niiden toimista, joiden tavoitteena on täyttää kuntien lakisääteiset, kansallisia vähemmistöjä koskevat tavoitteet. Tavoitteena on lisätä yhteisymmärrystä ja pitkäjänteisyyttä kunnan kansallisia vähemmistöjä ja erityisesti ruotsinsuomalaisia koskevassa työssä. Työssämme tarvitaan yhteistyötä myös kunnan organisaation ulkopuolella. Pidämme yllä yhteyksiä eri verkostoihin, jotka kehittävät, edistävät ja säilyttävät ruotsinsuomalaisen vähemmistön kieltä ja kulttuuria.

Fagerstan kunnan tavoitteet ovat:
·         Toimivat kuulemiset ruotsinsuomalaisten kanssa. Erityisesti lapsille ja nuorille pitää taata mahdollisuudet vaikuttaa heitä koskeviin kysymyksiin.

·         Fagerstan kunnan suomen kielen hallintoalue tekee yhteistyötä kaikkien hallintoalojen ja toimijoiden kanssa, joita laki kansallisista vähemmistöistä koskee.

·         Fagerstan kunta tiedottaa jatkuvasti ruotsinsuomalaisten oikeuksista kansallisen vähemmistölain mukaisesti.

·         Fagerstan kunta toimii yhteistyössä eri verkostojen kanssa tarjotakseen ruotsinsuomalaisille erilaisia kulttuuritapahtumia, kuten elokuvanäytöksiä, teatteria, musiikkia, luentoja ja niin edelleen.

·         Ruotsinsuomalaisen vähemmistön juhlapäivät huomioidaan.

·         Fagerstan kunnalla on erityinen vastuu suojata ja edistää kansallisia vähemmistökieliä. Lisäksi sen tulisi edistää ruotsinsuomalaisten mahdollisuuksia kulttuurinsa kehittämiseen ja säilyttämiseen Fagerstassa.

Painopisteet vuosina 2023-2026
·         Tiedotus- ja viestintähankkeet (ulkoiset ja sisäiset)

·         Kuulemismuotojen kehittäminen – erityisesti lapsilla ja nuorilla on oikeus saada äänensä kuuluviin. Pyritään löytämään uusia keinoja vähemmistöjen kuulemiseen, erityisesti toisen ja kolmannen polven ruotsinsuomalaisten.

·         Kehitetään yhteistyötä kunnan kaikkien hallintoelinten ja toimijoiden kanssa, joita vähemmistölainsäädäntö koskee.

·         Pyritään kartoittamaan vähemmistöjen suomenkielisten palvelujen ja neuvonnan tarpeet kunnassa ja sen toiminnoissa.

·         Tarjotaan ruotsinsuomalaisten kulttuuria ja kieltä edistäviä kulttuuritapahtumia myös tulevaisuudessa.

Työn seuranta
Kansallisia vähemmistöjä koskevan lain täytäntöönpano on pitkäaikaista ja jatkuvaa työtä.

Siksi toimintasuunnitelma tarkistetaan tarvittaessa.
·         Jokainen hallinnonala vastaa toimintasuunnitelman voimassa olevien tavoitteiden toteuttamisesta ja vähemmistölain pyrkimysten täyttämisestä.

·         Vuosittain laaditaan vuosikertomus, joka järjestetään kunnanhallitukselle. Kunnanhallitus tarkistaa vuosittain, että suunnitelman tavoitteet täytetään.